Nyt jo reilun viikon olen Meksikossa viihtynyt.
Paino sanalla viihtynyt sillä kaikenlaista on tullut nähtyä ja tehtyä jo tähän mennessä. Pueblassa (/Cholulassa) tuli ensimmäiset illat vietettyä riehakkaasti baareissa (shotit ja oluet n. 50 senttiä), ja alkuleirillä fiesta jatkui iltaisin, vaikka päivisin toki olikin infoa asiasta kuin asiasta.
Ensimmäinen huomioni Meksikosta on ollut:
1. Meksikossa ei ole sääntöjä! Tai sääntöjä toki on mutta niitä ei jakseta hirveästi noudattaa ja ylipäätänsä maassa vallitsee hieman dont stress -ilmapiiri.
ESIMERKIKSI Cholulassa (Pueblan baarialue) "hupi-mielessä" meihin pumpattiin sähköä niin suuria volttimääriä ettei suomessa sellaisia saisi pistokkeesta.
Baarista saamamme kyydin kuski taas oli umpi tuiterissa, joten jouduimme vaihtamaan matkalla kuskia. Pienempinä esimerkkeinä kaistaviivojen puuttuminen teiltä ja liikennevalojen turhuus meksikaanoille.
No Tuxtlassa on ollut jo rauhallisempaa, matka sujui mukavasti nukkuessa ja täällä ovat perhe ja siijuven työntekijät tehneet parhaansa, että kaikki sujuisi hyvin.
Meksikolainen ruoka ja Herr Keron vatsa eivät kuitenkaan solmineet avioliittoa aivan odotetunlaisella yhteisymmärryksellä ja toinen yö Tuxtlassa meni asiaa selvitellessä.
Espanjan kanssa ollut myös pienoisia ongelmia kun ymmärrys nyt vielä on mitä on. Ensimmäinen espanjan tunti on kuitenkin jo takana ja vatsakin rauhoittui joten eiköhän tämä tästä.
Huomenna aloitan projektissani (Vientos Culturales= kulttuurin tuulet)!
Katsotaan mitä edessä siintää, mutta lasten kanssa touhuilu on kuitenkin yleensä luonnistunut varsin hyvin; pikku Miguelit ja Jorget kun eivät niin välitä kielimuurista mikä väliimme on rakennettu.
Huomista odotellessa suuntaan moikkaamaan host veljeni Antonion kanssa muita Meksikaanoja jonnekin (välillä tuntuu ettei informaatio aivan tavoita minua). Kuulemisiin ja näkemisiin!
Kero kuittaa Meksikosta.
bussin ikkunasta
Vapaaehtoisia Pueblan torilla
Boulevard cinco de mayo
Puebla!
Meidän Tuxtla-posse Pueblan kirkon edessä
